Silega Expedition tiimisimulaatio suurillekin ryhmille
Muutostaidon uusimpiin kuuluvia simulaatiopelejä on Silega Expedition, jossa osallistujat pääsevät vuoriteeman mukaisesti harjoittelemaan tiimityössä tapahtuvaa vuorovaikutusta, päätöksentekoa ja johtamista. Peli simuloi erittäin hyvin nopeatempoiseksi muuttunutta työelämää, ja se mahdollistaa myös simulaatiossa tapahtuneen analysoinnin kattavasti ja vuorovaikutteisesti.
Yksi simulaatiopelien ehdottomista eduista on se, että ne mahdollistavat tosielämästä puhumisen pelin kautta. Silega Expedition -simulaatiota voi käyttää sekä luonnollisten tiimien toiminnan kehittämiseen että yleisemmin yhteistyöteeman avaamiseen suurissakin ryhmissä esim. organisaation kehityspäivillä. Simulaatio auttaa tunnistamaan oman toiminnan ja/tai tiimin toiminnan kehityskohteita. Jos organisaatiossa on tarve esimerkiksi tiimityön parantamiselle, niin pelaamisen kautta aiheeseen päästään kiinni yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti.
Pelistä tukea tietomäärän hallintaan ja päätöksentekoon
Valmennuskonsultti, valtiotieteiden tohtori ja vuorijuoksija Tommi Sulander on mukana Silega Expeditionin asiakastoteutuksissa.
”Kiinnostuin tästä simulaatiosta, sillä se imitoi vahvasti tilanteita, joita olen itse saanut kokea ultra- ja seikkailujuoksutapahtumissa. Samalla Silega Expedition avaa erittäin hyvin niitä haasteita, joita meistä jokainen kohtaa nykyisessä työelämässä”, kertoo Sulander.
Vuoret ovat aina kiehtoneet Sulanderia. Luonnossa olosuhteet voivat muuttua nopeastikin ja sopeutuminen vaatii ripeää päätöksentekoa.
”Jokaiselle työelämässä olevalle on tuttua se, että päivittäin vastaanottamamme tietomäärä on hyvinkin suuri. Niin kuin vuoristossa pärjääminen, myös työelämä vaatii tietomäärään sopeutumista, tiimityötä ja aikapaineessa tapahtuvaa päätöksentekoa”, Sulander selventää.
Pelimaailma konkretisoi tiimityön merkitystä
Silega Expedition -simulointi avaa havainnollisella tavalla myös tiimityön merkitystä. Jos ryhmän sisäinen dynamiikka ei toimi, niin työn lopputuloskaan ei ole paras mahdollinen.
”Tosiasia on kuitenkin se, että organisaatioiden ja yritysten tavoitteena on maksimisuoritus. Ideaalitilanteessa työntekijät saavuttavat yhdessä juuri sen tavoitteen, joka on heille asetettu”, sanoo Sulander.
Loppuanalysointi avaa käyttäytymisen ja päätöksenteon seurauksia
Sulanderin mukaan pelin jälkeinen yksityiskohtiin pureutuva analysointi on oppimismielessä erityisen hedelmällinen. Sen avulla nähdään, millaisia seurauksia johtamisella, vuorovaikutuksella ja päätöksenteolla on, ja miten ne vaikuttavat onnistumiseen tai epäonnistumiseen.
Osallistujat pääsevät pohtimaan ja perustelemaan, miksi ja miten he tiiminä tekivät simulaation aikana tietynlaisia päätöksiä esimerkiksi varusteisiin tai terveydentilaan liittyen. Myös pelirooleihin keskittyviä kysymyksiä käydään yhdessä läpi: Hyödynsivätkö osallistujat rooliin liittyvää erityistietoa? Miten tiimin jäsenet olisivat mahdollisesti voineet tukea toisiaan paremmin? Loppukeskustelussa käsitellään myös tiimihenkeä: edistikö vai haittaisiko se ryhmän suoriutumista?
”Tietenkin käymme läpi myös niitä asioita, jotka onnistuivat pelissä hyvin eli pelitulosten purkutilanne ei ole vain kritiikkiä varten”, summaa Sulander